IRC-Galleria

Liisa Aaltosen kirjoittama runo.

Mökille jätetty

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.


Kopioi runo omaan päiväkirjaasi, kampanjoidaan kaikki kesäkissoja vastaan!

Tummuessa illan,
luona sateenkaarisillan,
kun auringon viimesäteet taipuu,
niin moni koira uneen vaipuu.

On päivän leikit jääneet taa,
ne onnellisna nukahtaa.
Nähden unta ystävistä,
perheistä ja hetkistä yhteisistä.
Odottaen sitä aamua valkenevaa,
kun jälleen yhdessä leikkien kirmata saa.

-Hannele Vänskä-

Joka ei katso ohitseni poissaolevana, omia asioita ajatellen,
vaan on läsnä tässä hetkessä, on minua varten.

Joka ei vaihda minua nuorempaan, kauniimpaan, henkevämpään.
Jota ei haittaa vähääkään, jos olen liian lihava, laiha, pitkä,
lyhyt tai kun vanheneminen ja sairaus ovat jättäneet lähtemättömät jälkensä
- Sinä olet sinä, sen palvovat silmät sanovat.

Jolle olet aurinko, kuu ja tähdet, kertakaikkisen ylivertainen ja täydellinen,
maailman keskipiste. Tämä ihailu tekee minusta ehkä paremman ihmisen.

Joka tulee lähelle, sydämeen asti, kun kärsin. - Sinä suret, minäkin suren.
Jonka silmät nauravat, kun nauran. - Sinä olet onnellinen, minäkin olen.

Joka rakastaa tänään, eilen, huomenna, aina, uskollisesti, täydesti, ihanasti.
Joka antaa hyvinvointinsa, terveytensä, henkensä minun käsiini.

Minun koirani. Minun elämäni koirat.

Kylmä nenä. Pari kosteita, pyöreitä silmiä.
Lämmin katse. Kohoava tassu ja kallistunut pää.
Korvat, jotka yrittävät käsittää ja ymmärtää.
Sinun koirasi...