sä et usko kuinka mulla on paha olla,
ikävä voittaa elämäni sata-nolla.
ja mä uskoin meihin niin helvetin paljon,
nyt sitten taas menneisyyteen takas vajoon.
mä hajoon, en millään osaa susta luopua,
enkä halua, en halua tehdä meistä loppua,
kun ajattelin koko elämäni rakastaa sinua,
en ketään muuta, vain sua kulta.
kiinnyin suhu päivä päivältä vaan enemmän
en vieläkää tajuu kui päästin sut menemää
mut sun on hyvä olla
se on vaa tärkeetä
