IRC-Galleria

Ottaisin näköjään kaiken takaisin jos saisin.. Puhuin parin viestin jälkeen miehen kanssa mahdolllisuudesta tutkailla suhdetta vielä kerran, asuen erillään ja rauhassa. Sain kuulla järkyttäviä asioita; mies sairastaa masennusta, on sairastanut jo jonkin aikaa.. Haaveita yhteisestä elämästä ei kuulemma kannata elättää, hän ei halua paluuta entiseen ja tunteetkin ovat kuolleet.
Näen itseni ja koko tilanteen nyt toisin.. Toinen sairastui ja ei puhunut siitä, minä ajattelin miehen muuttuneen aivan kusipäiseksi ja hyökkäsin tai vetäydyin enemmän ja enemmän kuoreeni. Olen loukannut varmaan enemmän kuin minua loukattiin ja se sattuu. Miksi elämä teki näin helvetin kieron teon?? Olen katkera, surullinen ja vihainen. Tieto saatana lisää tuskaa! Tehtiinkö tämä kaikki turhaan?? Olisiko mun pitänyt tajuta, pakottaa mies puhumaan ja kertomaan sairaudesta? Mä olisin varmasti silloin toiminut toisin.

Mä taisin menettää kaiken turhaan ja kannan siitä saatanallisen hinnan. Revin itseni arkeen ja yritän pysyä pinnalla, kauanko sitä jaksan, en tiedä mutta maailma on just nyt tyhjä ja musta.